Lomalaisina jäimme Katin kanssa "hoivaamaan" potilasta, kunnes torstaina Tapsan silmään palautui näkökykyä, niin että pääsimme jatkamaan matkaa kohti Itäsuomen KoitereCustomia.
Alkuviikon myrskyjen aikana, tuuli vei salakavalasti Winecoolerimme avomerelle. Prk.. se oli jo toinen, kun ensimmäinen puhkesi.
Kyllä muuten oli haaskaa ajaa n.300 km elämämme suurimmassa raesateessa, kun toinen kuski oli vieläkin puolisokea. |